★ Free online encyclopedia. Did you know? page 361



                                               

Valtasarannoki

Valtasarannoki on pullakkonokien sukuun kuuluva nokisienilaji, joka voi loisia monella eri saralajilla. Lajin tunnetaankin loisineen yli 20 eri saralajilla. Valtasarannoen on todettu loisineen muun muassa viiltosaralla, piukkasaralla, jokapaikans ...

                                               

Mörskyt

Mörskyt on Helvellaceae-heimoon ja maljasienten lahkoon kuuluva suku. Sukuun eivät kuulu suomalaiselta nimeltään mörskyiltä kuulostavat suonimörsky, silokemörsky, poimukellomörsky eikä kuplamörsky.

                                               

Mustamörsky

Mustamörsky on kahden tähden ruokasieni, jonka keittämistä suositellaan ennen ruoaksi valmistamista. Se ei siis ole suoraan myrkyllinen, mutta nykytiedon mukaan kaikki mörskyt tulisi käsitellä keittämällä. Mustamörsky muistuttaa piispanhiippaa, m ...

                                               

Korsikäämikkä

Korsikäämikkä on Clavicipitaceae-heimoon kuuluva sienilaji. Korsikäämikkä kasvaa tavallisesti heinäkasvien ympärille kiertyneenä. Suomessa se elää yleensä koiranheinässä tai timoteissa. Muualla maailmassa sitä tavataan sadoissa eri lajeissa. Sien ...

                                               

Arinakäävät

Arinakäävät on Hymenochaetales-lahkoon kuuluva sienisuku, johon kuuluu pääasiassa kovia, kookkaita kääpiä, joista pääosa on valkolahottajia. Arinakäävilä on myös yhteisiä tyypillisiä mikroskooppisia tuntomerkkejä. Lajeja tunnetaan runsaasti, mutt ...

                                               

Arinakäävät (suppeassa merkityksessä)

Arinakäävät suppeassa merkityksessä määrittely johtuu Arinakääpien suvun jakautumisesta muun muassa DNA-tutkimusten valossa useisiin pienempiin kladeihin. Tässä vaiheessa suvulle on siis kaksi eri tasoista määritelmää. Suppeassa merkityksessä ari ...

                                               

Haavanarinakääpä

Haavanarinakääpä on arinakääpiin kuuluva monivuotinen vain elävässä haavassa kasvava kääpä. Se on suuri ja kiilamaisen muotoinen muistuttaen monilla muilla lehtipuilla esiintyvää arinakääpää. Yläpinta on nuorena kasvuvyöhykkeinen ja harmaa. Vanha ...

                                               

Konttakääpä

Konttakääpä on Suomessa puutteellisesti tunnettu monivuotinen arinakääpälaji, mutta ainakin Porin seudulta sitä on tavattu. Varma löytö on jo aiemmin Ahvenanmaalta. Se elää tyrnipensaiden rungolla kuten myös sukulaisensa tyrninkääpä, mutta pikemm ...

                                               

Männynkääpä

Männynkääpä on valkolahottajiin kuuluva sieni. Se on tummanruskea, lukuun ottamatta alapinnan kanelinruskeaa pillikerrosta. Männynkäävän punaruskea malto on puumaisen kovaa. Itiöemän reuna on ensin tylppä, mutta vanhetessaan terävöityy ja muuttuu ...

                                               

Pikireunakääpä

Pikireunakääpä on tyypillinen monivuotinen arinakääpiin kuuluva puun valkolahottaja, joka kasvaa elävillä mutta etenkin kuolleilla koivuilla ja lepillä, myös maapuussa. Lajia käytetään vanhojen metsien indikaattorilajina, eli se ei aivan talousme ...

                                               

Ruostekäävät

Ruostekäävät on kääpäsuku, joka ollaan erottamassa arinakäävistä omaksi suvukseen, koska se vaikuttaa selkeästi eri kladilta pitkine seetamuodostelmineen. Sukua ehdotti tieteelliseen käyttöön ensimmäisenä tšekkiläinen mykologi František Kotlaba v ...

                                               

Sysikääpä

Sysikääpä on arinakääpälaji, josta on aiemmin käytetty nimitystä koivunarinakääpä. Se kasvaa käytänössä vain koivulla, mutta lepätkin ovat mahdollisia isäntiä. ja yleensä jo kuolleila ja kaatuneillakin puilla. Laji on Suomessa pohjoispainotteinen ...

                                               

Tammenkääpä

Tammenkääpä on jykevä ja kova monivuotinen lakillinen kääpä, joka kasvaa tammilla. Sen itiöemän läpimitta saattaa olla jopa yli 20 cm ja paksuuskin 10 cm. Se on päältä ruskea, alapinta vaaleampi, halkaisupinnalta lähellä kullanväristä. Itiöemä mu ...

                                               

Tyrninkääpä

Tyrninkääpä on arinakääpiin kuuluva valkolahottava sieni, joka kasvaa monivuotisena tyrnipensastoissa. Yleinen se on Suomessa varsinkin Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla, missä tyrniä lähinnä kasvaakin. Laji on joskus luettu sukuun Fomitiporia. Laji ...

                                               

Rusokantokääpä

Rusokantokääpä on harvinainen kääpälaji. Suomessa se luokitellaan silmälläpidettäväksi. Se esiintyy nimensä mukaisesti kannoissa ja kaatuneissa kuorellisissa kuusissa, harvoin isäntäpuuna voi olla myös mänty tai kelottunut haapa. Rusokantokääpä o ...

                                               

Kangaskääpä

Kangaskääpä on sienilaji, joka on varsin yleinen sienilaji ainakin pohjoismaissa. Sieni on sitkeä, kuiva ja jalallinen yleensä maassa kuten kankailla ja teillä kasvava. Sitä on tavattu esimerkiksi Lapin poropoluilla rivimäisinä muodostumina ja se ...

                                               

Kangaskäävät

Kangaskäävät on kääpäsuku, johon kuuluu runsaasti lajeja maapallonlaajuisesti. Suomessa yleisen kangaskäävän lisäksi on maasta tavattu vain uhanalainen satiinikääpä. Lisäksi lähialueilta tunnetaan, joka on suomeksi nimetty palttinakääväksi. Kanga ...

                                               

Satiinikääpä

Satiinikääpä on yleistä kangaskääpää muistuttava kääpälaji. Se kasvaa lehtotyyppisessä maassa jalallisena, toisinaan pähkinäpensaan lahoaineksella tai lehtikuusten seurassa. Se on pyöreähkölakkinen, lakki on silkkimäisen kiiltävä ja enintään 3–5 ...

                                               

Kuusenkynsikääpä

Kuusenkynsikääpä on yksivuotinen kääpälaji. Sen itiöemä on 1–4 cm leveä ja noin puoli senttiä paksu. Yläpinta on takkukarvainen ja vaihtelee väriltään vaaleanharmaasta valkoiseen. Terävä reuna on usein hiukan punertava, vanhat yksilöt ovat vihreä ...

                                               

Kynsikäävät

Kynsikäävät on sienisuku, johon kuuluu valkolahoa aiheuttavia pienikokoisia ryhmittäin esiintviä lakillisia kääpiä, joiden itiöemät ovat ohuita ja kerroksittaisia. Suomesta tunnetaan neljä lajia, joista yleisin on kuusenkynsikääpä. Muut ovat koiv ...

                                               

Lepänkäävät

Lepänkäävät on monimuotoinen kääpäsuku. Sen itiöemät ovat yksivuotisia, yleensä kellertäviä. Ne elävät puiden loisina osa tappaen puun. Suomessa tunnettuja lajeja ovat muun muassa leppiin ja pähkinäpensaaseen erikoistunut lepänkääpä, haavalla elä ...

                                               

Mäyränkääpä

Mäyränkääpä on Suomessa eteläisesti ja harvinaisena esiintyvä kääpälaji. Se kasvaa lehtomaisissa, multapohjaisissa ja varjoisissa kuusi-sekametsissä. Monet löydöt on tehty kalkkipohjaisilta alueilta. Mäyränkääpä on mykorritsasieni kuten muutkin s ...

                                               

Sudenkääpä

Sudenkääpä on koko Suomessa harvinaisena tavattava, maassa kasvava kääpälaji. Se on männyn mykorritsasieni, joten sitä tavataan lähinnä mäntykankailla. Sudenkäävän itiöemät ovat yksivuotisia ja jalallisia, pyöreähkön lakin halkaisija on 7-13 cm. ...

                                               

Kanapunkki

Kanapunkki on siipikarjan vertaimevä ulkoloinen. Kanapunkki ei ole kovin tarkka isäntälajistaan, ja jos isäntälajia ei ole lähettyvillä, se voi käyttää nisäkkäitä, myös ihmistä, veriateriointiin aiheuttaen iho-oireita ja kutinaa. Kanapunkki elää ...

                                               

Lintumalaria

Lintumalaria on pääasiassa Plasmodium relictum -itiöeläimen aiheuttama linnuissa esiintyvä sairaus. Lintumalariaa esiintyy trooppisilla alueilla. Sitä levittää Culex quinquefasciatus -niminen hyttyslaji. Plasmodium relictumin lisäksi tautia aiheu ...

                                               

Newcastlen tauti

Newcastlen tauti on linnuilla esiintyvä tauti, jonka aiheuttaja on paramyksovirus-1. Tauti on Maailman eläintautijärjestön A-listalla. Tauti ei tartu ihmiseen eikä muihin nisäkkäisiin. Esiintymispaikalla oleva siipikarja teurastetaan. Taudin esii ...

                                               

Pachycormiformes

Pachycormiformes on sukupuuttoon kuollut luukalojen lahko. Yleensä siihen luokitellaan vain yksi heimo, Pachycormidae. Ryhmän lajien jäänteitä on löydetty Euraasiasta ja Amerikoista. Niille tyypillisiä piirteitä olivat sahalaitaiset rintaevät, pi ...

                                               

Leedsichthys

Leedsichthys oli esihistoriallinen luukala, joka eli jurakaudella noin 160 miljoonaa vuotta sitten. Se oli ainakin suurin tunnettu luukala ja ehkä myös suurin koskaan elänyt kala.

                                               

Semionotiformes

Semionotiformes on sukupuuttoon kuollut primitiivisten viuhkaeväisten kalojen lahko. Siihen kuului vanhin tunnettu Neopterygiin jäsen, myöhäisen permikauden Acentrophorus, ja lahkon lajit elivät kosmopoliitteina myöhäisliitukaudelle asti.

                                               

Linnunlantioiset

Linnunlantioiset oli sukupuuttoon kuollut toinen kahdesta dinosauruskladista, jonka edustajat olivat pääasiassa kasvinsyöjiä ja joilla oli lintujen lantiota muistuttava lantio. Linnut kehittyivät kuitenkin liskonlantioisista, toisesta dinosaurusr ...

                                               

Abrictosaurus

Abrictosaurus oli dinosaurussuku, joka eli noin 200–195 miljoonaa vuotta sitten varhaisella jurakaudella. Suvusta tunnetaan yksi laji, A. consors. Abrictosauruksen fossiileja on löydetty kaksi, yksi Etelä-Afrikasta ja toinen Lesothosta. Abrictosa ...

                                               

Agilisaurus

Agilisaurus oli linnunlantioisiin kuulunut kasvinsyöjädinosaurussuku. Sukuun kuului yksi laji, tyyppilaji A. louderbacki. Agilisauruksen nimi viittaa sen kevyeen rakenteeseen ja luurankoon. Agilisaurus eli jurakaudella. Sen fossiileja on löydetty ...

                                               

Eotriceratops

Eotriceratops on sukupuuttoon kuollut sarvinaamoihin kuuluva kasvinsyöjädinosaurusten suku, joka eli myöhäisliitukaudella noin 68 miljoonaa vuotta sitten.

                                               

Fabrosaurus

Fabrosaurus oli varhaisella jurakaudelle noin 199-189 miljoonaa vuotta sitten elänyt ornithopodeihin kuulunut kasvinsyöjädinosaurussuku, joka eli Etelä-Afrikassa.

                                               

Heterodontosaurus

Heterodontosaurus on sukupuuttoon kuollut pienten kasvinsyöjädinosaurusten suku. Se kasvoi vain 1.2 metriä pitkäksi ja noin 2.5 kiloa painavaksi. Heterodontosaurus käytti ravintonaan matalia kasveja. Tämä dinosaurus eli Etelä-Afrikassa ja Lesotho ...

                                               

Lesothosaurus

Lesothosaurus on sukupuuttoon kuollut dinosaurussuku, joka eli varhaisjurakaudella noin 190 miljoonaa vuotta sitten Afrikan etäläosissa.

                                               

Miragaia

Miragaian jäänteet löydettiin Portugalista vuosina 1999 ja 2001. Löytö koostui pääasiassa eläimen etuosasta, kun taas sen lähisukulainen Dacentrurus tunnetaan lantioista ja takaraajoista. Miragaia kuvattiin tieteelle vuonna 2009, ja se nimettiin ...

                                               

Liskonlantioiset

Liskonlantioiset on toinen dinosaurusten kahdesta pääryhmästä, toinen on linnunlantioiset. Nimensä mukaisesti useimmilla liskonlantioisilla oli samanlainen lantio kuin liskoilla. Vuonna 1888 Harry Seeley määritteli dinosaurukset kahteen lahkoon, ...

                                               

Eoraptor

Eoraptor oli yksi ensimmäisistä dinosauruksista. Eoraptorin fossiilit ovat peräisin keskitriaskaudelta, noin 225 miljoonan vuoden takaa Argentiinasta. Joidenkin tutkijoiden mukaan kaikkien dinosaurusten tuntematon yhteinen kantamuoto oli juuri Eo ...

                                               

Afrikankypäräsuokilpikonna

Afrikankypäräsuokilpikonna on Pelomedusa -suvun ainoa laji. Se on läheistä sukua afrikansaranasuokilpikonnille. Laji liikkuu päiväaikaan.

                                               

Americhelydia

Americhelydia on pystytaivuttajiin kuuluva kilpikonnien kladi, joka sisältää noin 38 elossa olevaa lajia. Se on varsin monimuotoinen ryhmä, ja siihen luetaan näykkijäkilpikonnat, liejukilpikonnat ja merikilpikonnat, sekä tabascokilpikonna ja meri ...

                                               

Bellinsaranakilpikonna

Bellinsaranakilpikonna on heimoon Testudinidae kuuluva kilpikonnalaji. Se on nimetty luonnontieteilijän ja hammaslääkärin Thomas Bellin mukaan. Bellinsaranakilpikonna sulkee selkäkilpensä takajalkojen ympärille sen takaosassa olevalla rustoisella ...

                                               

Centrochelys

Centrochelys on maakilpikonnien heimoon kuuluva kilpikonnasuku. Ainoa elossa oleva laji on kannuskilpikonna, jonka lisäksi sukuun luetaan myös useita sukupuuttoon kuolleita lajeja. Vanhimmat suvulle kuuluvat fossiilit on ajoitettu mioseenin lopul ...

                                               

Chelonoidis

Chelonoidis on maakilpikonnien heimoon kuuluva kilpikonnasuku, joka sisältää aiemmin Geochelone -sukuun luettuja lajeja. Näihin kuuluvat muun muassa galápagoksenjättiläiskilpikonnat, joita pidettiin aiemmin yhden lajin alalajeina, mutta jotka ova ...

                                               

Kotelokilpikonnat

Kotelokilpikonnat on Etelä- ja Itä-Amerikasta kotoisin oleva kilpikonnasuku. Myös Cuora -suvun rasiakilpikonnia kutsutaan joskus, tosin virheellisesti, kotelokilpikonniksi. Terrapene-suku on kotoisin Amerikasta, Cuora -suku taas Aasiasta.

                                               

Maakilpikonnat

Maakilpikonnat on kilpikonnien lahkoon kuuluva heimo, johon luetaan noin 60 lajia. Aiemmin Testudinidae-heimo tunnettiin nimellä maa- ja suokilpikonnat, ja se sisälsi maakilpikonnien lisäksi suokilpikonnien alaheimon. Nykyään suokilpikonnia pidet ...

                                               

Merikilpikonnat

Merikilpikonnat on kilpikonnaheimo johon kuuluu 6 lajia. Heimoon kuuluvat kaikki meressä elävät kilpikonnat samaan Chelonioidea-yläheimoon kuuluvaa merinahkakilpikonnaa lukuun ottamatta. Merikilpikonnia on elänyt maapallolla jo noin 150 miljoonan ...

                                               

Nahkakilpikonnat

Nahkakilpikonnat on meressä elävien kilpikonnien heimo, joka sisältää merinahkakilpikonnan ja sen sukupuuttoon kuolleet sukulaiset. Vanhin tunnettu nahkakilpikonna on myöhäisliitukauden Campania- ja Maastricht-vaiheilla elänyt Mesodermochelys. Ku ...

                                               

Pelomedusidae

Pelomedusidae on sivutaivuttajien alalahkoon kuuluva kilpikonnaheimo. Siihen luetaan 27 lajia, jotka jaetaan kahteen sukuun. Aiemmin Pelomedusidae sisälsi myös Podocnemidae-heimon, jolloin se jaettiin kahteen alaheimoon, Pelomedusinae sekä Podocn ...

                                               

Pelomedusoides

Pelomedusoides on sivutaivuttajien alalahkoon kuuluva kilpikonnien kladi, joka sisältää elossa olevat heimot Pelomedusidae ja arraukilpikonnat. Lisäksi siihen luetaan sukupuuttoon kuolleet heimot Araripemydidae, Bothremydidae, Euraxemydidae ja Pe ...

Encyclopedic dictionary

Translation

home

...
Free and no ads
no need to download or install

Pino - logical board game which is based on tactics and strategy. In general this is a remix of chess, checkers and corners. The game develops imagination, concentration, teaches how to solve tasks, plan their own actions and of course to think logically. It does not matter how much pieces you have, the main thing is how they are placement!

online intellectual game →