★ Free online encyclopedia. Did you know? page 363



                                               

Sänkiöt

Sänkiöt on näivekasveihin kuuluva kasvisuku. Sukuun kuuluu noin kolmekymmentä kasvilajia, joista useimmat ovat puoliloisia. Suvun kasveja tavataan etenkin Välimeren maista. Suomessa sänkiölajeja tavataan kolme, esimerkiksi punasänkiö.

                                               

Peltosänkiö

Peltosänkiö on näivekasvien heimoon, sänkiöiden sukuun kuuluva kasvilaji. Se on ruohovartinen, yksivuotinen ja matalakasvuinen kasvilaji. Peltosänkiö muistuttaa paljolti punasänkiötä ja lajit luetaan joskus yhdeksi lajiksi. Lajit eroavat toisista ...

                                               

Punasänkiö

Punasänkiö on puoleksi loisena elävä punakukkainen kasvi. Punasänkiö kasvaa 20–60 cm korkeaksi. Sen lehdet ovat soikeat, ja niissä on pitkittäissuuntaan uria. Tähkämäisessä kukinnossa on kukkien välissä kapeita lehtiä. Sitä tavataan Euraasiassa p ...

                                               

Katsurat

Katsurat on kasvisuku katsurakasvien heimossa, sen ainoa suku. Siihen kuuluu määrittelytavasta riippuen vain 1–3 lajia, jotka kasvavat luonnonvaraisina Itä-Aasiassa. Katsurat ovat kesävihantia kaksikotisia usein monihaaraisia puita tai isoja pens ...

                                               

Aitosammalet

Aitosammalet on yksi neljästä lehtisammalten kaareen kuuluvista luokista. Aitosammalten luokka on näistä luokista suurin. Uusien tutkimusmenetelmien vuoksi luokittelu muuttuu koko ajan. Aitosammalet voidaan jakaa alaluokkiin, jotka jakautuvat ede ...

                                               

Jänönraatosammal

Jänönraatosammal on tiheinä tuppaina kasvava pieni lehtisammal. Se kasvaa vain 2–4 cm pitkäksi. Teräväkärkiset lehdet ovat melko leveät ja niissä kulkee selvä keskisuoni. Varsien tyvet ovat toisissaan kiinni ruskean juurtumahapsihuovaston avulla. ...

                                               

Lapinsirppisammal

Lapinsirppisammal kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen II lajeihin, joita varten unionin jäsenvaltioissa on luotu erityisiä luonnonsuojelualueita eli Natura-2000 alueita. Lapinsirppisammal on Suomessa arvioitu erittäin uhanalaiseksi ...

                                               

Pallosuppusammal

Pallosuppusammal on nuotiosammalten heimoon ja Physcomitrium -sukuun kuuluva lehtisammallaji. Pallosuppusammal on alle 5 millimetrin korkuinen. Sen itiöt ovat 25–32 mikrometrin mittaisia. Pallosuppusammal on levinnyt laajalle alueelle Euraasian l ...

                                               

Tuppisammalet

Tuppisammalet on tuppisammalten lahkoon kuuluva suku. Suomessa esiintyy viisi suvun lajia. Tuppisammalet muistuttavat ulkonäöltään karhunsammalia, mutta tuppisammalilla ei ole lehdissä lamelleja.

                                               

Karhunsammalet (heimo)

Karhunsammalet on lehtisammalten Polytrichopsida-luokkaan kuuluva heimo. Se muodostaa karhunsammalten lahkon Polytrichales. Tuntomerkkejä heimossa ovat kokonaisista soluista muodostunut itiöpesäkkeen suuvarus ja hammaslaitaiset lehdet. Suuvarusha ...

                                               

Rahkasammalet

Rahkasammalet on laajahko sammalten suku. Lajeja kasvaa soilla, missä ne hallitsevat pohjakerrosta, ja kosteilla tundra-alueilla. Lajeja esiintyy pääasiassa pohjoisella pallonpuoliskolla. Pohjoisimmat esiintymät ovat Huippuvuorilla. Eteläisellä p ...

                                               

Aaparahkasammal

Aaparahkasammal on iso ja väritykseltään yleensä vihreänruskea. Aaparahkasammalen varsi on paksu, rento ja tumma. Haaralehdet ovat ohuita ja kärjestään sirottavia. Ne ovat asettuneet viiteen riviin ja ne kiiltelevät. Varsilehdet ovat lapiomaiset ...

                                               

Etelänrahkasammal

Etelänrahkasammal on Sphagnaceae -heimoon ja rahkasammalten sukuun kuuluva sammal. Se kuluu rahkasammalten suvun sektioon papillosa yhdessä kalvakkarahkasammalen, punarahkasammalen ja vaalearahkasammalen kanssa.

                                               

Kalvakkarahkasammal

Kalvakkarahkasammal tai kalvasrahkasammal on sammal. Se kuuluu Sphagnaceae -heimoon ja rahkasammalten sukuun. Kalvakkarahkasammalen varsi kasvaa pituutta alimpien varrenosien kuollessa. Muiden rahkasammalten tavoin kalvakkarahkasammal imee koko p ...

                                               

Kangasrahkasammal

Kangasrahkasammal on punertava tai vihreä keskikokoinen rahkasammal. Se kasvaa puhtaina virkattua vauvanpeittoa muistuttavina mättäinä kankaalla. Sen latvus on pallomainen ja varsilehti pitkänomaisen kolmiomainen. Sillä on kaksi ulospäistä ja yks ...

                                               

Kuljurahkasammal

Kuljurahkasammal on väriltään ruskehtavan vihreä tai vaaleanvihreä. Kasvi on tavallisesti suurikokoinen 20–50 senttimetriä. Kasvin latvushaarat ovat harittavat ja pitkät. Kuljurahkasammalella on veltto varsi. Kasvi on kaksikotinen. Kuljurahkasamm ...

                                               

Luhtarahkasammal

Luhtarahkasammal on keskikokoinen ja sillä on 2 tai 3 sivulle suuntautuneita ja saman verran alaspäin suuntautuneita haaroja. Se muistuttaa keräpäärahkasammalta.

                                               

Nummirahkasammal

Nummirahkasammal on maailmanlaajuisesti harvinainen keskikokoinen sammal. Se kuuluu Sphagnaceae -heimoon ja rahkasammalten sukuun. Nummirahkasammal suosii merellistä ilmastoa.

                                               

Punarahkasammalryhmä

Punarahkasammalryhmä on epämuodollinen ryhmä rahkasammallajeja. Ryhmään kuuluu: Punaterärahkasammal – Sphagnum divinum Flatberg & Hassel. Tulimaanrahkasammal – Sphagnum magellanicum Brid. Punarahkasammal – Sphagnum medium Limpr.

                                               

Ruskorahkasammal

Ruskorahkasammal on pieni 5-10 cm ja hento. Yleensä se on likaisen ruskea ja ruskeavartinen, joskus varjossa se on ruskeanvihreä. Se kasvaa tiheinä mättäinä. Verson kärki on tiivis, eivätkä sivuhaaraat ole kovin selvissä riveissä. Sillä on kaksi ...

                                               

Silmäkerahkasammal

Silmäkerahkasammal on väriltään keltavihreä, kultavihreä tai ruskeanvihreä. Kasvilla on heikko ja pehmeä varsi. Varren väri vaihtelee ruskeasta vaaleanvihreään. Varren lehdet ovat 0.8–1.1 millimetriä pitkiä. Silmäkerahkasammal on kaksikotinen.

                                               

Vajorahkasammal

Vajorahkasammal on rahkasammallaji. Se on yleisväriltään ruskeansävyinen, ylimmät lehdet ovat vihertäviä. Siitä on kaksi alalajia, Sphagnum majus subsp. majus ja Sphagnum majus subsp. norvegicum, joita tavataan myös Pohjois-Amerikassa.

                                               

Aitomaksasammalet

Aitomaksasammalet on toinen maksasammalten kaareen kuuluvista luokista. Toinen on maksasammalet. Aitomaksasammalten luokkaan kuuluvat sammalet ovat joko sekovartisia tai lehdellisiä tai niiden välimuotoja. Sekovartisten aitomaksasammalten solukko ...

                                               

Haapasuomusammal

Haapasuomusammal on maksasammallaji suomusammalten heimossa. Sitä esiintyy Maan pohjoispuoliskon lauhkealla ja viileällä vyöhykkeellä. Suomessa haapasuomusammalta esiintyy aivan koko maan alueella. Se on yleinen ja uhanalaisuusluokituksessa elinv ...

                                               

Resusammalet

Resusammalet on maksasammaliin kuuluva kasvisuku, joka sijoittuu resusammalten heimoon. Se sisältää seitsemän tai useampia lajeja. Suomessa tavataan kaksi resusammalta, joista rantaresusammal kasvaa etelä- ja keskiosassa rannoilla kostealla turpe ...

                                               

Maksasammalet (luokka)

Maksasammalet on toinen maksasammalten kaareen kuuluvista luokista. Toinen on aitomaksasammalet. Maksasammalten luokkaan kuuluvat sammalet ovat sekovartisia. Niiden sekovarsi on levymäinen, usein kuitenkin halkihaarainen ja leveäliuskainen. Niide ...

                                               

Röyhelösammal

Röyhelösammal on pienehkö 1–3 cm sekovartinen tiheitä ruusukkeita muodostava maksasammal. Sen alapinnalla on juurtumahapsia ja sisällä syanobakteereja sisältäviä onteloita, jotka kuultavat pinnalle tummina pisteinä. Sillä on itiöpesäkkeitä varhai ...

                                               

Teloschistaceae

Muurikultajäkälä Caloplaca saxicola. Merikultajäkälä Caloplaca scopularis. Punakultajäkälä Caloplaca biatorina. Suolakultajäkälä Caloplaca thallincola. Katvekultajäkälä Caloplaca obliterans. Kultajäkälät Caloplaca. Täpläkultajäkälä Caloplaca cirr ...

                                               

Karpeet

Karpeet on maljajäkälien lahkoon kuuluva heimo. Siinä missä jäkälillä sekovarressa yleensä on kaksi kerrosta, alempi ja ylempi kerros, tämän heimon joillakin lajeilla on varsinaisen yläosan päällä eräänlainen kolmas kerros.

                                               

Harmaahankakarve

Harmaahankakarve on harmahtava jäkälä, jota kasvaa havupuiden rungoilla ja oksissa. Se kasvaa röyhelöisinä tuppaina etenkin oksanhangoissa. Sen voi erottaa valkohankajäkälästä siitä, että harmaahankakarve on harmaa myös alapinnaltaan. Harmaahanka ...

                                               

Riuttakarpeet

Riuttakarpeet on karpeiden heimoon kuuluva jäkäläsuku, jonka lajeista Suomessa kasvavat ainakin nappikarve ja riuttakarve.

                                               

Sormipaisukarve

Sormipaisukarve on puiden oksilla ja kivipinnoilla kasvava epifyytti jäkälälaji. Sen yläpinta on vihertävänharmaa, kasvualustaa vasten painuva alapinta on musta. Sormipaisukarve on yleistynyt viime vuosikymmeninä ja se lienee nykyisin Suomen ylei ...

                                               

Takkujäkälä

Takkujäkälä on jäkälälaji, joka muistuttaa kasvutavaltaan hankajäkäliä, rustojäkäliä ja naavoja. Se on väriltään voimakkan keltainen. Takkujäkälä tuottaa hyvin harvoin kotelomaljoja, jotka ovat isoja ja ruskeita. Takkujäkälää esiintyy Euroopassa ...

                                               

Tunturilupot

Tunturilupot on karpeiden heimoon kuuluva jäkäläsuku, joka syntyi, kun kaksi lajia erotettiin siihen viherluppojen suvusta niiden erilaisen rakenteen, kemiallisen koostumuksen ja DNA:n takia. Sen tieteellinen nimi Gowardia kunnioittaa kanadalaist ...

                                               

Torvijäkälät

Torvijäkälät on jäkäläsuku, johon kuuluvat myös poronjäkälät. Suomessa kasvaa noin 60 eri Cladonia -lajia. Monia niistä on käytetty villan värjäykseen. Lisäksi poronjäkälät ovat poron ja peuran pääasiallista ravintoa luonnossa.

                                               

Okatorvijäkälä

Okatorvijäkälä on noin 1-5 cm korkea pensasjäkälä, joka kasvaa tiheinä tuppaina poronjäkälien seassa ja kaukaa katsottuna niitä muistuttaakin. Sen liereät varret ovat yleensä vaalean kellanvihreitä ja yleisemmällä nimialalajilla tiheään haaroittu ...

                                               

Palleroporonjäkälä

Palleroporonjäkälä kasvaa kuivilla mäntykankailla, kallioilla ja tunturipaljakalla. Se on mantereinen laji ja sitä kasvaa koko Suomessa, mutta se on aika harvinainen saaristossa ja poronhoitoalueella. Sitä tavataan myös muualla Euroopassa, Aasias ...

                                               

Puikkotorvijäkälä

Puikkotorvijäkälä on nimensä mukaisesti kapean puikkomainen pensasjäkälä. Se voi kasvaa jopa yli 10 cm korkeaksi. Laji on harmaanvihreä ja sileäkuorinen tyvi on ruskehtava. Puikkotorvijäkälän podeetio on lähes haaraton ja kärjestään hienojakoisen ...

                                               

Punatorvijäkälä

Punatorvijäkälän kasvullinen sekovarsi on suurisuomuinen. Sen pikarinmalliset podeetiot ovat noin 3 cm korkeita ja pikarin halkaisija on yleensä alle senttimetrin. Torven pinta on yläosasta jyväksinen ja pyöreäsuomuinen. Punatorvijäkälän koteloma ...

                                               

Valkoporonjäkälä

Valkoporonjäkälä on torvijäkälien sukuun kuuluva jäkälä. Se on Suomen toiseksi yleisin poronjäkälälaji. Lisäksi se on merkittävä poron ravintojäkälä harmaaporonjäkälän ohella. Jäkälä muodostaa laajoja 5–10 senttimetriä korkeita tiheähaaraisia mat ...

                                               

Haarakkaat

Haarakkaat on metsässä kasvavien sienten suku. Ne haaraantuvat yksinkertaisesti tai monikertaisesti ja muistuttavat muodoltaan kukkakaalia tai pensseliä. Monet haarakkaat ovat keltaisia tai kellertäviä. Niiden itiöt syntyvät lähes koko itiöemän p ...

                                               

Punalatvahaarakas

Itiöemä on hyvin haaroittunut, mutta kuitenkin muodoltaan pyöreä. Nuorena se muistuttaa kukkakaalia. Haarat ovat väriltään lähes valkoisia, paitsi kärjet, jotka ovat roosan tai purppuran värisiä. Itiöpöly on väriltään kellertävää.

                                               

Hyytelösienet (luokka)

Suku Itersonilia. Suku Udeniomyces. Lahko Cystofilobasidiales. Suku Xanthophyllomyces. Suku Tausonia. Suku Mrakia. Suku Cystofilobasidium. Suku Phaffia. Heimo Cystofilobasidiaceae. Suku Cuehomyces. Suku Filobasidium. Heimo Filobasidiaceae. Lahko ...

                                               

Keltahytykkä

Keltahytykkä on nimensä mukaan keltainen tai oranssinkeltainen moniliuskainen hyytelömäinen massa, sen väri muuttuu tummanoranssiksi kuivuessa. Itiöemä on noin 2.5-10 cm leveä ja 3-4 cm korkea. Kasvaa puunrungoilla puulla ja lahottaa sitä. Voi lö ...

                                               

Liuskahytykkä

Liuskahytykkä on poimuhytyköiden sukuun kuuluva laji. Se on sukua keltahytykälle. Se ei ole myrkyllinen, mutta ei myöskään hyvä ruokasieni.

                                               

Varsinaiset avokantaiset

Varsinaiset avokantaiset on sienien luokka kantasienten kaaressa ja avokantaisten alakaaressa. Koska sienten taksonomia ei ole tarkoin määritelty, luokasta Agaricomycetes käytetään joskus nimitystä avokantaiset. Kuitenkin monissa yhteyksissä tämä ...

                                               

Haisusieni

Haisusieni on laajalle levinnyt sienilaji. Suomessa se on harvinainen ja sitä esiintyy vain maan lounaisosissa merenrantojen rehevissä leppälehdoissa ja nurmikoilla. Pohjoisimmat esiintymät tunnetaan Porin seudulta. Ahvenanmaalla sitä tavataan jo ...

                                               

Lahoparvikas

Lahoparvikas on Clavulinaceae-heimoon ja parvikkaiden sukuun kuuluva jäkälälaji. Se on muodoltaan rupimainen ja koostumukseltaan hyytelömäinen. Väritykseltään laji on yleensä kirkkaanvihreä. Sillä on itiöemiä kesästä syksyyn. Lahoparvikas kasvaa ...

                                               

Pullakkonoet

Pullakkonoet on nokisienten alakaareen, Ustilaginales-lahkoon kuuluva sienisuku. Sukuun kuuluu 109 lajia ja sukuun kuuluvia lajeja esiintyy kaikkialla maapallolla. Suvun tyyppilaji on Anthracoidea caricis. Pullakkonokien suku voidaan jakaa kahtee ...

                                               

Luhtasarannoki

Luhtasarannoki on pullakkonokien sukuun kuuluva nokisienilaji, joka voi loisia usealla eri saralajilla. Luhtasarannoen tunnetaan loisineen ainakin 22 eri saralajilla. Näiden lajien joukossa on monia Suomessakin esiintyviä saralajeja, kuten vienan ...

Encyclopedic dictionary

Translation

home

...
Free and no ads
no need to download or install

Pino - logical board game which is based on tactics and strategy. In general this is a remix of chess, checkers and corners. The game develops imagination, concentration, teaches how to solve tasks, plan their own actions and of course to think logically. It does not matter how much pieces you have, the main thing is how they are placement!

online intellectual game →